Satama yhteiskunnan pulssilla

Satamien menestys kulkee käsi kädessä muun yhteiskunnan kehityksen kanssa. Muutaman vuoden jatkunut Suomen talouden reippaampi kasvu saavutti satamaliikenteen näkökulmasta huippunsa vuoden 2018 aikana.

Kevään jälkeen julkisuudessa on seurattu talousennusteiden laskevaa sarjaa, joskin ennusteissa kasvu vielä jatkuisi, vaikkakin hitaampana. Helsingin satamassa tavara- ja matkustajaliikenne edustavat kattavasti Suomen elinkeinoelämää ja yksityistä kulutusta. Vaikka koko vuodelta 2018 kokonaisliikenteen kasvu oli noin 5 % ja ennustuslaitokset povaavat BKT:n kasvuksi 1-2 %, satamakentän katseet ovat siirtyneet jo odottavaisesti kohti mahdollista seuraavaa talouden nousukautta.

Merimatkustaminen on edelleen suosittua

Vuonna 2018 kokonaismatkustajamäärä kääntyi hienoiseen laskuun. Jopa vuosia jatkunut trendi aasialaisten matkustajien osuuden kasvusta koki kesällä notkahduksen, paitsi Lapissa. Aasialaisten rahankäyttö on runsainta kansallisuusvertailussa. Varustamoiden investoinnit uusiin aluksiin ja parempaan palvelutasoon tekevät matkustamisesta yhä houkuttelevampaa lähellä asuville, mutta Itämeri koetaan kiinnostavana matkustusalueena myös kauempana. Kansainvälisen risteilyliikenteen odotetaan Itämerellä kasvavan tulevina vuosina edelleen.

Helsingin ja Tallinnan välinen yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin 2018, tiivistää kaksoiskaupunkikehitystä ja vahvistaa paitsi liikenteen jatkumisen vilkkaana, myös palvelujen kehittämistä ja Itämeren tilan parantamista yhteisellä alueella. Viron ja Suomen alkoholilakien ja verotuksen vaikutuksia seurataan myös Suomenlahden molemmin puolin.

Tavaraliikenne kokonaisuutena yli 100 miljoonan tonnin rajan

Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten suhteellinen osuus kasvoi hieman, mikä vahvistaa satamien merkitystä valtakunnallisen kuljetusketjun merkittävänä osana. Onnistuneiden liikenneratkaisujen toteutumisella on siksi ratkaiseva merkitys. Tähän myös EU on kiinnittänyt huomiota ja on muodostanut periaatteet Euroopan laajuisen ydinväyläverkoston toteuttamiselle. Helsinki ja Tallinna ovat osa tätä ydinverkkoa ja sekä Helsingin että Tallinnan satamat ovat verkon ydinsatamia. EU mahdollistaa liikenneverkon toteuttamista tarjoamalla erilaisia rahoitusvälineitä, joita on hyödynnetty satama- ja liikenneinfran toteutuksiin.

Raakapuuta on kuljetettu sekä Suomeen että Suomesta edellisvuotta selvästi enemmän. Kivihiilen vienti ja viljan tuonti lisääntyivät. Kappaletavaran määrät ovat hienoisesti edellisvuotta suuremmat, mikä näkyy Helsingin sataman tilastoissa omistajan iloksi. Konttiliikenne koko Suomen tasolla on hienoisessa laskussa, rekkojen ja perävaunujen määrän kasvu puolestaan näkyy parhaiten Helsingin Länsisatamassa, toki myös Naantalissa ja Hangossa.

Työtä ilmastonmuutosta vastaan

Sekä rahti-että matkustajaliikenteen alusten koko on kasvussa. Tavaraa ja ihmisiä liikkuu aiempaa nopeammin ja enemmän, parhaassa tapauksessa korkeintaan entisillä kustannuksilla ja aiempaa pienemmillä ympäristövaikutuksilla.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen on edennyt jo niin, että vaaditaan nopeita päästövähennystoimia ihmisille ja luonnolle aiheutuvien riskien toteutumisen välttämiseksi. Helsingin Satama Oy:n strategiassa kestävän kehityksen edelläkävijyys linjattiin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista.

Satamatoimiala muuttuu kilpailun vapautuessa

EU:n satamapalveluasetuksen vaatimukset astuvat voimaan 24.3.2019. Asetuksella säädetään mm. kilpailun vapauttamisesta satamapalveluissa, joihin kuuluvat alusten kiinnitys ja irrotus, bunkraus, hinauspalvelut ja jätehuolto.

Helsingin Satama Oy päätti marraskuussa 2018 eriyttää satamapalveluiden tuottamisen omaan tytäryhtiöönsä. Järjestely toteutui 1.1.2019 alkaen, jolloin Etelä-Suomen satamapalvelu Oy:lle (markkinointinimenä SF Port Service) siirtyi alusten irrotus ja kiinnityspalvelut ja siihen liittyvät 60 työntekijää.